John Green - Paper Towns

Kuvan linkki

Tässä vaiheessa kaikki ovat  varmaan kiinnittäneet huomionsa tähän mun John Green maratoniin, mutta minkäs mä sille mahdan, että joku osaa kirjoittaa niin hemmetin upeita kirjoja.
Tämä nimenomainen kirja herätti kiinnostukseni sen kannen ja nimen ansiosta. Pidän siitä, miten kumpikin liittyy kirjan yksityiskohtiin niin kuin kaikissa Greenin teoksissa.


Juoni pääpiirteittäin:

Quentin Jacobson on aina ollut ihastunut Margo Roth Spiegelmaniin, tyttöön, jonka hän on tuntenut hiekkalaatikolta saakka. Nuorten kasvaessa he eivät kuitenkaan enää olleet olleet turhan paljon tekemisissä toistensa kanssa. Margo kuuluu koulun suosituimpien joukkoon ja Quentin on ketjun toisessa ääripäässä.
Margo on aina rakastanut mysteerejä ja tämä ilmeestyykin eräänä yönä Quentinin ikkunalle ja pyytää poikaa mukaansa yölliselle seikkailulleen. Kun Margo ei seuraavana päivänä ilmestykään kouluun ja tuntuu kadonneen jäljettömiin, alkaa Quentin kerätä vihjeitä, joita tyttö on matkansa varrella ripotellut ympäriinsä, toivoen löytävänsä tämän hengissä.


Mielipiteitä ilman spoilauksia:

Asia, joka todella kiinnitti oman huomioni ja sai ainakin mut miettimään, oli se, miten Green kirjoitti Margosta. Kaikilla kirjan henkilöillä oli tytöstä erilainen käsitys: jotkut pitivät häntä täytenä ämmänä, jotkut unelmatyttönä ja toiset outona oikuttelijana. Hän tuntui olevan täysin eri henkilö seurastaan riippuen. Tämä sai Quentinin miettimään tunsiko hän koskaan todellista Margoa, vai oliko aina ollut rakastunut tähän mielikuvaan, jonka oli tytöstä muodostanut. Tässä vaiheessa itselleni nousi kysymys, että annanko itse ihmisille mielikuvia itsestäni sen sijaan, että antaisin todellisen itseni näkyä. Tämän takia pidänkin Greenin kirjoista niin paljon–hän saa lukijan kyseenalaistamaan itsensä ja herättää lukuisia kysymyksiä.
Kirjan hahmot ovat Greenille tyypillisesti huoliteltuja ja persoonallisia sekä kehittyvät tarinan edetessä. Ja parasta oli, että pystyin sijoittamaan hahmot omaan elämääni, sillä monet muistuttivat omia kavereitani ja tuttujani. Kirjailijan dialogeista mun ei varmaan tarvitsekaan enää sanoa mitään muuta kuin, että jälleen kerran upeaa.
En ole koskaan ollut mikään dekkarifani, mutta tämä oli sellainen dekkarin määritelmän rajoilla hapuileva pohtiva teos, joka oli kyllä omaan mieleen ehdottomasti. Jälleen kerran sanon, että eihän se mikään TFiOS ollut, mutta taas mahtavaa jälkeä Greeniltä.


Spoilaavia mielipiteitä:
Jos et ole kyseistä teosta lukenut, niin suosittelen hyppäämistä seuraavaan kohtaan!

En nyt mitään hirveän suurta kommentoitavaa tähän keksi, mutta täytyy kyllä sanoa, että en tiennyt tuon "Paper Towns" todella tarkoittava mitään ja nuo vain kartalla näkyvät kaupungit olivat myös uusi juttu, joten hei aina oppii jotain uutta. Muutenkin kirjaan oli sisällytetty mielenkiintoisia faktoja sekä paljon mahtavia vertauskuvia.
Hahmoista vielä sen verran, että Ben oli sellainen hahmo, joka oli kuin ilmetty yhdistelmä kahdesta kaveristani: tarve vessassakäynnille tulee puolen tunnin välein ja aina hössöttämässä juhlista.
Kun kerrottiin, että Radar ei halunnut päästää Ashleyta kotiinsa eikä halua tytön tapaavan pojan vanhempia, pyöri mielessäni kaikenlaisia teorioita siitä, miksi näin oli, ja täytyy kyllä sanoa, että pikkusen naurua pidättelin kun syynä olikin tämä maailman suurin mustien joulupukkifiguurien kokelma, eikä mikään synkkä perhesalaisuus.
Vaikka kirjan loppu olikin tietyllä tapaa ennalta-arvattava, pidin siitä silti. Onnellinen, vaikkakin aika haikea.


Katkelma:

 "' But when it came right down to it, the skin of my wrist looked so white and defenseless that I couldn't do it. It was as if what I wanted to kill wasn't in that skin or the blue pulse that jumped under my thumb, but somewhere else, deeper, more secret, and a whole lot harder to get at.'" She sits back down next to me, close, facing me, the fabric of our jeans touching without our knees actually touching. Margo says, "I know what she's talking about. The something deeper and more secret. It's like cracks inside you. Like there are these fault lines where things don't meet up right."


 Elokuva:

Tästäkin Greenin kirjasta on tulossa elokuva. Se ilmestyy 2015 ja tehdään saman porukan kesken (näyttelijät oletettavasti vaihtuen) kuin The Fault in Our Stars, koska Green on ollut ryhmään ja siihen, miten he kunnioittavat kirjan tarinaa, niin tyytyväinen. Elokuvan castingista ei ole vielä muuta tietoa kuin, että näemme TFiOS:sta tutut kasvot pääosassa. The Fault in Our Starsissa Isaac-hahmoa näyttelevä aina yhtä ihana Nat Wolff saa osakseen pääosan, eli tulee näyttelemään Quentinia.


-Tuuli